Asiasta kertoo
sekä Vuodatuksen oma tiedote asiakkailleen.
KS
]]>Kirjoitin täällä 2005-2012 ja se on pitkä aika, uskollisesti täällä olin mutta nyt usko loppui.
KIITOS kaikille, jotka ovat seuranneet blogiani täällä Vuodatuksessa.
Toivottavasti tapaan teidät uudessa blogipaikassani, mutta toki vanhalla tutulla nimellä:
KristiinanSilmukat osoitteessa
http://kristiinansilmukat.blogspot.fi/
ja tässä suora linkki uuteen paikkaan.
Tervetuloa!
KristiinaS
]]>Monena päivänä on ollut jos jonkinlaista ongelmaa ja häiriötä. Vaikuttaa siltä, että on lopunajan meininki päällä. Ei mitään tietoa eikä tiedotusta tule mistään minnekään mitä on tekeillä. Vai onko mitään, onko siellä kukaan enää tekemässä jotain tälle vaiko ei? Mä luulen, että ei. Kyllähän Alman kokoisella talolla luulis olevan ihmisiä, jotka olis saanu tän jo kuntoon. Ja olis edes yks ihminen, joka pitäis asiakkaat ajan tasalla ja kertois missä mennään. Jos ei mennä missään eikä mihinkään niin sanois sitt senkin reilusti. Tää ei oo nykyaikaa tämmönen peli.
Noh, mä sitt siirsin blogitekstit Bloggeriin Mutta mutta . . . Sehän on nyt ihan dorka ku ei oo mitään kategorioita, kaikki on yhtä sillisalaattia. Ja niitä hirveitä rivinvälejä tai kappalevälejä yms. semmosia kummallisuuksia niin, että tekstit on ihan järkyttäviä.
Enkä mä tiedä mistä ja miten sinne saa kuvia laitettua, enkä mitään tiedä. Miks sanastokin on ihan erilainen. Siellä on ihan kummallisia sanoja, on ne kaiketi suomea, mutta en mä ymmärrä mitä ne tarkoittaa. Unohdinkin ne jo niin etten voi tähän kirjoittaa mitä tarkoitan.
Mä en tiedä mitä mä nyt teen. Harmittaa niiiiin peeevelisti kun hieno ja iso työ, paljon arvokasta tietoa on nyt semmosta ku se on, siis ihan ala-arvoista.
Saaressakaan en tänä kesänä kuvannut paljon mitään ku kaikki oli jo kuvattu ja tänne laitettu. Mutt missä ne nyt on? Bittitaivaassa, hah.
Niinkauan tää oli Tuomaksen bisnes niin kaikki pelas hyvin. Juu, oli ongelmia ynnä muuta mutta Tuomas sentään korjas ja touhus kuntoon kaikki. Se tiedotti heti jos jotain oli ja katkoksista tuli tieto etukäteen. Oli e-meili johon se vastas pian, oli blogi jossa se kerto miss mennään ynnä muuta. On se ihmeellistä, että se pysty yksin hoitaan tätä. Okei, systeemi paisu niin ettei sitt yhden ihmisen resurssit ja pelit sun vehkee riittäny ja jotain oli tehtävä. Ja kai kiinnostuskin sitt lopahti ku tuli uusia haasteita elämään. Mutt kyll tää on todella ihmeellistä ettei iso mediatalo pysty hoitamaan hommaa.
Okei, tää on blogi on vaan mun, pienen ihmisisen, höpötyksiä ja kuvia mutta mä oon panostanu tähän paljon. Yrittäny kirjoittaa hyvin ja kivasti, ottanut kuvia kaikenmaailman asioita ynnä muuten silleen. Ja ihmiset on tykänny. Lukijoita on ajoittain ollut ihan hurjasti. Hukkaan mennyttä kaikki vaiva ja yritys. Tai no ei ihan hukkaan: tosi monta kivaa ihmistä oon tavannu ja tutustu tän blogin kautta. Ne sentään on ja pysyy, vaikk on kyll muutama jo menny ikuisesti poiskin.
Kyll sapettaa ihan tanakeleesti ett ei niin yksinkertasita toimenpidettä oo tehty ku: varmuuskopio! Ihan alkeellinen moka. Kyllä mulla on kuvat tallella disketeillä mutta en kyll niin isoa hommaa rupee tekeen että kaikki kadonneet tänne uudestaan laittaisin. Ja tänäänhän tänne ei oo edes kuvia saanu ladattua! Kun en yksinkertaisesti enää voi luottaa siihen, että tämä Vuodatus pysyy ja on ja tulee kuntoon. Ei kerta kaikkiaan enää voi ajatella, että tästä mitään tulis enää.
Sorry, oli nyt vaan ihan pakko purkaa tää iso harmistus.
KS
]]>
Lankakauppaan sopiva seinämaalaus
Lankoja on vielä aika vähän mutta sitäkin laadukkaampia; Noro, Rowan, Aracuania, Debbie Bliss ym, Maija ja Janne olivat tarjouksessa. Valikoima lisääntyy sitä mukaa kun tavaraa varastoon tulee. Addin bambupuikkoja oli, kookosnappeja ja Succaplokki tuotteita.
Tila on avara ja just sopiva kahvilaksi, ja neulontapaikaksi. Ovi kävi ahkeraan kun paikalliset ja muualtakin tulleet tulivat katsomaan tätä ihmeellistä uutta lankakauppaa. Me Katjun kanssa oltiin tietysti varauduttu omilla neuleilla mutta kaupassa oli myös koreissa keskeneräisiä neulegraffiti-neulomuksia ja virkkuita, joihin halukkaat saivat tehdä oman jälkensä.
Näin komea valtaistuinkin on istuttavaksi tarjolla, taustalla Noro-hylly.
Eiran Tukku oli lähettänyt paikalle Sinikan esittelemään lankojaan.
Kaupungille oli levitetty yksinäisiä jä lapasia, joissa oli toimintaohje :
Tästä korista saattoi löytää sille parin, tai sitten ei:
Tämä onnellinen löysi parin, ja näin kyllä toisenkin parinlöytäjän.
Kannatti ottaa löytölapanen talteen: palkinnoksi sai kerän Regian sukkalankaa.
Kuivinsuin ei avajaisissa tarvinnut istua. Talo tarjosi kakkua ja Porvoon Paahtimon erittäin hyvää kahvia.
KIITOS Katju kyydistä ja seurasta!
KS
]]>
Uudet huopatassut.
Ruuveilla istuin kehikkoon kiinni ja voila´!
Kuuden tuolin kunnostustarvikkeiden hinta: 97.26 euroa + laskematon määrä työtunteja ja kärsivällisyyttä. Mun mielestä ihan ok hinta, kaupasta saattaisi just ja just saada yhden näin hyvän tuolin tuolla hinnalla. Näissä erinomaisen mukava istua.
KS
]]>Eurokankaasta Lauritzonia, 92 % villa/ 8 % polyamidi.
K-Raudasta maalia, sivellin ja hiomakangasta. Rautamiehestä iskumuttereita ja ruuveja. Rautamiehessä asioin jo pikkulikkana isän kanssa.
Etolasta muotoon leikatut vaahtomuovi pehmusteet.
Kerrankin on tilaa touhuta:)
Eka kerros on maalattu.
X X X
Jos joku tarvitsee niin nämä saa ilmatteeksi kunhan hakee pian pois:
Mäntylipasto, vähän hutera kun ei oo täyspuuta mutta ihan toimiva muuten.
Konttorikaappi, puuta - oletettavasti koivua - yläosahylly on irtonainen. Oven lukko toimii ja avain on tallella;)
KS
]]>Nyt päätin laittaa mun tuolit uuteen kuosiin uutta asuntoa silmälläpitäen. Mä olen nää saanut mun Piko-systeriltä. Moneen kertaan oon ne maalannu. Nyt vaan ihmettelen miten mä olen saanut ne hiottua entisessä pienessä kodissa sisätiloissa? Aloitin äsken hiomishomman terassilla ja pölyä tulee vallan mahdottomasti. Mutta tihkusade tuli ja keskeytti homman.
Mulla on näitä tuoleja kuusi kappaletta niin että hommaa riittää.
Mustaa ja eläinkuosia, marjapuuronpunaista ja ruusuja . . .joskus viimevuosituhannella ja tämän alkupuolella . . .
Ensin tietysti vanhat kankaat alta pois. En oo aina ottanu kaikkia vaan laittanu vaan päälle. Nyt otin kaikki pois ja alimmaisena oli sitt ihan haperoitunutta vaahtomuovia pehmusteena. Toisaalta, ihan hyvin säilyny ottaen huomioon, että tuolit on ainakin 40 vuotta vanhat.
Viimeisimmät, tai ei tää eläin ihan viimeisin kuosi ole mutt yks on jo otettu pois, oli vain muutamalla nastalla kiinnitetty. Mitä pidemmälle kerroksissa pääsin sitä enemmän oli naittajan niittejä. Viimeisessä oli noin 90 niittiä vieri vieressä. Huh huh, oli siinä nipsuttelua, ruuvimeisselillä koukkailua ja tongeilla vetelyä. Saaliina noin sata nastaa, tuhat niittiä ja kasa kankaita.
Mutta kaunein alta paljastunut on tämä hieno oikein muotoiltu vanerinen istuinlauta. Kyllä sitä on ennen osattu tehdä, ei oo mitään lastu- tai MDF-levyhöttöä. Muutama ruuvi täytyy myös uusia.
Raadot odottavat jatkokäsittelyä!
Lopuksi pieni varoituksen sana: Varokaa parkki- ynnä muiden paikkojen yks kaks kohdalle ilmestyviä matalia reunusaitoja! Viikko sitten tiistaina ihan vaan pikkuisen osuin sellaiseen kun piti katsoa miten parkkipaikalta pääsee pois. Voi jösses sitä nitinää ja rutinaa. Noh, autoa ei sitt ajettukaan pois ku eturengas otti lokasuojaan kiinni. Hinausauto paikalle ja lähimpään huoltopaikkaa Itikseen. Sieltä sitt soitettiin keskiviikkoaamuna ja luvattiin palata asiaan.
Ei mitään kuulunut ja tänään soitin sinne. On arvion tekeminen vielä hieman kesken . . . . mutta noin lonkalta heitettynä 2 ja puol tonnia! No just joo, toi hinta siis viimeisen päälle tehtynä vakuutusyhtiön piikkiin. Mutta kun mä maksan itse niin se tekee lopullisen hinta-arvion sen mukaan, että tehdään vaan välttämättömät toimenpiteet (vanne, iskari, tukivarsi yms. mistä mä en ymmärrä mitään). Jään odottamaan mikä on lopullinen arvio.
Onneks mulla ei oo omaa autoa, konkurssihan semmosen kanssa tulis. Tää on siis Maijan auto, aina sen kanssa sattuu ja tapahtuu, siis pari parkkisakkoa olen laina-auton kanssa saanut. Kyllä metro ja bussi on edullisia:)
KS
EDIT 16:00: Kuten Arja kommentissaan toteaa, niin hauskahan tuo Halvennetut Uggit kommentti on. Roskakommentteja vaan tulee ja tulee, onhan tuo kuitenkin ymmärtänyt, että luovasta työstä tässä on kyse, heh. Päivän saalis on kolme hiottua tuolia, tulihan siinä samalla oltua ulkona;)
]]>
Täytyy tässä harkita lopettaako koko bloggaamisen vai muuttaako johonkin muualle. Mutta mutta, mä tahtoisin kyllä johonkin talteen mun seitsemän vuoden kirjoitukset! Onko sellainen mitenkään mahdollista?
Siis tuollaisia Download sitä sun tätä blogeja on nyt pilvin pimein:
Ja vaikka on tuo kirjaintarkistus päällä niin siitä huolimatta roskakommenttejakin tulee läpi. On tää nyt vaan kummallista touhua, monta kuukautta jo on kulunut siitä suuresta haaverista mutta valmista ei tunnu tulevan ei sitten millään. Huonommaksiko tämä on mennyt?
KS
]]>Tämä Rafaellon kerubi on ollut keskeneräinen jo varmaan 10 vuotta. Olin tehnyt sitä kahdella säikeellä ja lopulta työ oli niin tukossa, ettei ristipistelystä tullut mitään. Purin kaiken tehdyn ja aloitin uudestaan yhdellä säikeellä. Johan rupes neula kulkemaan. Tää on siis hurjan pieni, kehystettynä oli 10x10 xm.
Karnaluksista oon joskus ostanu tosi, tosi edullisesti paketin joulutabletteja, 2 on valmista, kolmas keskeneräinen ja sitt 3 on vielä aloittamatta. Näistä tulee siis pyöreät, tuo punainen reunapitsi on näissä valmiina.
Pääsiäisliinakin on Karnasta edullinen hankinta. Tähän saatan ostaa keltaista pitsiä reunaan.
Vanamo-mallin oon ostanu kauan sitten ja siinä oli tehtynä muutama kukka. Ne olin ihan väärin tehty joten purin ja nykyisellä tiedolla osasin tehdä kukat oikein, tai ainakin suurinpiirtein niinku se pitäis tehdä.
Noi kaikki muut mun piti tehdä ensin ennenkuin sain aloittaa tän mun himoitseman kaitaliinan. Siis itse itselle asetettu porkkana, ehkä sen takia nuo muut tulikin tehtyä aika nopsaan.
Tämän Jugend ruusu -liinan oon ostanu kässämessuilta, Piirretyt liinat, ehkä neljä vuotta sitten, tai kolme. En halunnu aloittaa sitä ennenkuin oli vähän kokemusta pistelystä ja kannattihan se harjoittelu. Tästä tuli huippuhyvä ja just niin nätti kuin oli ajatellut. On muuten takapuoleltakin niin hyvä että tarvii katsoa mikä on oikea ja nurja puoli, niih. Nyt tarvii vaan huolellisesti viimeistellä reunat ettei siinä sitt tuu mitään haaveria.
Nyt uskallan sitt ostaa isomman tämmösen, musta nää ruusut vaan on niin kauniita.
Saaressa on yks vanhempi mieshenkilö, joka on tosi hyvä kirjomaan liinoja (ei ristipistoja ollenkaan) ja se antoi mulle hyvän arvosanan näistä kaikista. Oon niin tyytyväinen että läpäisin sen tarkat kriteerit.
KS
]]>Vantaalla Jumbossa oli, kuten aina, hulvattoman hauska NeuleHarppujen tapaaminen. Siellä oli jopa suora kuvayhteys Neleen, siis Australiaan!
Stadissa on on uusi hieno Kampin kappeli. Itse kappelihuoneen pitäis olla hiljainen, mutta sitä se ei ole. Jatkuvasti ovi aukeaa ja käytävästä kuuluu hälinä sisälle. Siihen pitäisi saada joku äänisulku väliin.
Mitenköhän tämä materiaali kestää ajanhammasta Stadin haaastavassa ilmastossa?
Museokatu 44:n katolla on hauskat "tornit".
Tallinnassa olin perjantaina Tiinan, Marjan ja Riikan kanssa, joista Tiina on tuttu, Marjan oon tavannu kerran ja Riikka oli ihan tuikituntematon. Hän oli joskus keväällä jättänyt blogiini viestin, että haluaisi joskun mukaan lankamatkalle. Kampissa tavattiin ja tunnistettiin. Matka sujui oikein hyvin ja muut tekivät runsaita ostoksia. Mä selvisin Karnaluksista vähän alle 17 euron ostoksilla. Karnassa ja paluumatkalla jutusteltiin myös Virpin kanssa, joka oli syyslomareissulla.
Karnaluksin talon alakerrassa olevasta Abakhan kangaskaupasta Riikka osti super edullisesti super paljon kortteilumateriaalia. Marja osti tosi kivan tunikakankaan, kympillä just muodikasta siksak-kuviota.
Mitään kuvia Tallinnasta ei nyt ole mutta olen löytänyt pari uutta linkkiä. Tallin tourism -sivustolla on ostoksia osiossa myös lankakaupat listattu osoitteineen. Ja toinen on ihan vain Karnaluksista kertova blogi. Tuolla on kattavasti kerrottu, mikä Karna on, miten sinne pääsee yms. yms. sekä kävijöiden kokemuksia kaupasta.
Hämeenlinnassa piipahdin eilen pikaisesti tapaamassa Terhiä. Matkalla pysähdyin Riksun ABC:llä virkistämään lupsuvia silmiä. Iittalan myymälästä ostin itselleni salaattilautasen, Rörstrand. En ole mikään Marimekko fani mutta en voinut vastustaa söpöä pientä Mariskoolia, jonka hinta oli vain 10 euroa, siksi että se on ns. vaihtuvavärinen. Näitä outoja värejä syntyy kun koneeseen vaihdetaan toinen väri ja ennenkuin tuutista tupsahtaa niitä just ihan oikean värisiä niin tulee näitä "epävärejä"
Mä oon kohta ihan kypsä tähän puoliautiossa ja kaikuvassa asunnossa luuhaamiseen. Mutta kahdenasunnonloukkuun en halua ryhtyä. Uusi koti pitäisi löytyä stadista spårapysäkin läheltä mutta se on jo aivan liikaa toivottu. Voin sitt tinkiä metropysäkin läheisyyteen ja ihan äärimmäisessä hädässä juna-asemakin kelpaa, kunhan on stadin rajojen sisäpuolella. Jos joku tietää niin voi antaa vinkin.
KS
]]>